Kielitaito, mikä rikkaus
Hymyilen eilen mennessäni nukkuumaan. Olin muutaman tunnin sisään käynyt moninaisia keskusteluita viidellä eri kielellä. Harvoin täälläkään koen olevani näin kansanvälinen. Valtaosa tutuistani Brysselissä on muita suomalaisia, jopa siinä määrin, että välillä unohdan olevani ulkomailla. Kuuntelen aamuisin suomalaista radiokanavaa, vietän päiväni toimistolla kirjotaen ja puhuen suomeksi. Tämän lisäksi vietän töiden jälkeen aikaa muiden suomalaisten kanssa. Mikäs siinä, ainakin ympärilläni on ihmisiä joiden kanssa on mukava viettää aikaa, kansallisuudesta viis. Kävin eilen kahdessa eri tapahtumassa. Ensin kestäviin sijoituksiin liittyvässä tapahtumassa Göteborgin aluetoimistossa ja sen jälkeen Brexit (Britannian ero EU:sta) tapahtumassa. Göteborgin toimisto oli hyvin skandinaavinen, vaaleine pintoineen ja uusine kalusteineen. Huomasin vaistomaisesti alkavani puhua ruotsia kaikille, jotka lähestyivät minua. Mukava huomata, että jostain mieleni sopukoista vielä löytyy niin montaa sanaa...