Aikaero
Iskihän se sieltä, vääjäämätön matkustamisen seuralainen. Mukavaa herätä virkeänä uuteen päivään jo ennen aamu neljää, tunsin oloni erityisen virkistyneeksi yritettyäni turhaan nukahtaa lähes kaksi tuntia pimessä ja kuumassa huoneessa. Tulipahan nähtyä auringon nousu pitkästä aikaa ja nautittua hiljaisuudesta hämyisässä keittiössä muiden vielä nukkuessa. Täksi yöksi lataan iPodin, jotta voin edes maata valveilla musiikkia kuunnellen.
Vuokrataso tässä kaupungissa on päätä huimaava. Reilusti alle 200 NZD/viikko hintaista asuntoa on vaikeaa löytää, ja nekin neljä asuntoa joissa olen käynyt ovat hädin tuskin olleet vaatekomeroa isompia. Suomessa ei tulisi mieleenkään maksaa yli 400€ vuokraa kimppakämpästä, jossa ei mahdu kunnolla oleilemaan. Onneksi hostelli on hyvällä paikalla ja talvisesonkina huoneita riittää, joten olen täällä ainakin vielä viikonlopun ylitse.
Oma upea lisänsä asunnon etsintään tuo viisumin hakeminen. Tehokkaaseen työskentelytahtiin viisumin käsittelyaika on noin 50 päivää. Ilman viisumia saan olla maassa korkeintaan kolme kuukautta kerrallaan, joten minun olisi syytä saada jätettyä viisumihakemus ensitilassa, jotta ehdin saamaan sen ennen määräajan umpeutumista. Luonnollisesti passikin pitää jättää viisumihakemuksen liitteenä, joten edessä odottaa 2kk pakko-oleskelu Uudessa-Seelannissa. Passin saa hakea pois, mutta se hidastaa käsittelyä, sillä passia tarvitaan hakemuksen eri vaiheissa. Ja luultavasti 12 sivun lomakkeesta on jokin ruksi unohtunut, minkä seurauksena saan hakemuksen takaisin 2 kuukauden käsittelyn jälkeen.
Kaupunki vaikuttaa edelleen upealle ja kauniille. Onneksi sää on suosinut ja aurinko on paistanut joka päivä. En odota kalsean kosteita sateisia päiviä, jo nyt iltaisin saa kaivella lapasia kassin pohjalta, sillä auringon laskiessa lämpötila putoaa nopeasti. Toivon, että auringossa oleilu vähän helpottaisi aikaerorasitusta ja sää pysyisi tällaisena vielä edes viikonlopun ylitse. Luentojen alettua ensi viikolla en varmasti vietä isoa osaa päivästä kävellen kaupungilla, silloin voisi sataa.
Vuokrataso tässä kaupungissa on päätä huimaava. Reilusti alle 200 NZD/viikko hintaista asuntoa on vaikeaa löytää, ja nekin neljä asuntoa joissa olen käynyt ovat hädin tuskin olleet vaatekomeroa isompia. Suomessa ei tulisi mieleenkään maksaa yli 400€ vuokraa kimppakämpästä, jossa ei mahdu kunnolla oleilemaan. Onneksi hostelli on hyvällä paikalla ja talvisesonkina huoneita riittää, joten olen täällä ainakin vielä viikonlopun ylitse.
Oma upea lisänsä asunnon etsintään tuo viisumin hakeminen. Tehokkaaseen työskentelytahtiin viisumin käsittelyaika on noin 50 päivää. Ilman viisumia saan olla maassa korkeintaan kolme kuukautta kerrallaan, joten minun olisi syytä saada jätettyä viisumihakemus ensitilassa, jotta ehdin saamaan sen ennen määräajan umpeutumista. Luonnollisesti passikin pitää jättää viisumihakemuksen liitteenä, joten edessä odottaa 2kk pakko-oleskelu Uudessa-Seelannissa. Passin saa hakea pois, mutta se hidastaa käsittelyä, sillä passia tarvitaan hakemuksen eri vaiheissa. Ja luultavasti 12 sivun lomakkeesta on jokin ruksi unohtunut, minkä seurauksena saan hakemuksen takaisin 2 kuukauden käsittelyn jälkeen.
Kaupunki vaikuttaa edelleen upealle ja kauniille. Onneksi sää on suosinut ja aurinko on paistanut joka päivä. En odota kalsean kosteita sateisia päiviä, jo nyt iltaisin saa kaivella lapasia kassin pohjalta, sillä auringon laskiessa lämpötila putoaa nopeasti. Toivon, että auringossa oleilu vähän helpottaisi aikaerorasitusta ja sää pysyisi tällaisena vielä edes viikonlopun ylitse. Luentojen alettua ensi viikolla en varmasti vietä isoa osaa päivästä kävellen kaupungilla, silloin voisi sataa.
Kommentit
Lähetä kommentti