kevät tulee

Ensimmäinen luentoviikko loman jälkeen on onnellisesti takana ja edessä on jälleen yksi vähemmän. Kaipa sitä voisi joskus edes vilkaista tenttikirjoja ja muita kurssimateriaaleja, kerrankin hyvissä ajoin. Kurssien arvosanoilla ei ole niin väliä, mutta pääsisin itse hieman vähemmällä vaivalla jos aloittaisin lukemaan jo etukäteen. Osa jäljellä olevista kurssitöistäkin liittyy kursseilla jo käytyihin asioihin, joista minulla ei oikein ole vielä kunnon käsitystä.
Olen koko ajan toivonut kevään tulevan, mutta tällä viikolla viime viikonloppuisen myrskyn jälkitunnelmissa sää on ollut kuin Suomessa syyskuussa. Sateinen ja hyvin tuulinen. Yksinkertaiset ikkunat eivät eristä kunnolla, etenkin kun tuuli sattuu puhaltamaan suoraan karmin raoista sisään. Nukuin muutaman yön colleget päällä, kun lämpötila huoneessa laski ikävän alhaisiin lukemiin.
Tällä viikolla opin myös viimeistään jollain kieroutuneella tavalla nauttimaan nopeasti vaihtuvasta säästä. Aucklandissa ei tosiaankaan kannata lähteä ulos jos vettä tulee kaatamalla, muutamaa minuuttia myöhemmin aurinko saattaa paistaa kirkkaalta taivaalta... ainakaan sade ei jatku ikuisesti. Paikallisten tavoin odottelen jo katosten alla pahimpien kuurojen päättymistä ja lähden vasta sitten jatkamaan matkaa.
Tänään kuitenkin sää antoi ensimmäisiä kertoja kunnolla merkkejä kevään saapumisesta. Aurinko paistoi koko päivän ja teimme kämppikseni Stephanien kanssa lähes kahden tunnin kävelyn merenrantaa pitkin Mission Bayhin. Istuimme rannalla jätskiä syöden ja tulimme bussilla takaisin kotiin. Toivon mukaan jonain toisenakin sunnuntaina sää suosii ja voin ulkoiluttaa kameraani ja ottaa kauniita kuvia Aucklandin rannoilta.