Olen nyt asunut Malmössä kuukauden ja kaupunki alkaa vähitellen tuntua hyvin kotoisalle. Kolmaskin kämppikseni muutti tänne tällä viikolla. Hän on Göteborgista ja kiitos sikäläisen korostuksen tarvitsen aina ylimääräisen kymmenen sekuntia, ennen kuin ymmärrän, mitä hän sanoi. Tästä huolimatta olemme jutelleet ja nautin siitä, että voin harjoitella ruotsia kämppisteni kanssa.
Torstai-illalla vietimme uuden työpaikkani tupareita... tunnelma oli kuin monen suomalaisen toimiston pikkujouluissa. Alkuillasta meidät oli jaettu ryhmiin ja kiersimme rasteja mm. arvaillen laulujen tekijöitä ja sana-arvoitusten ratkaisuja. Teimme myös post-it-lapuilla kuvioita ikkunoihin. Yllättävästi ryhmässäni oli vanhempi suomalainen nainen, joka innokkaasti halusi esitellä minut myös muille täällä oleville suomalaisille. En ehkä vieläkään ole ollut tarpeeksi pitkään pois Suomesta halutakseni tavata uusia ihmisiä vain siksi, että hekin ovat suomalaisia. Merja oli tietysti hurjan mukava eikä minulla ole mitään häntä vastaan, olisi ihan hauskaa toisinaan nähdä muitakin kuin Svenjaa ja Rogeria vapaa-ajallani.Perjantaina töissä näkyi paljon väsyneitä naamoja. Minun oli pakko nostaa hattua kerrokseni vanhemmille naisille joista monet olivat toimiston tupareissa minua pidempään ja jaksoivat silti raahautua töihin perjantaina. Toisaalta perjantaiaamu on aina mukava aloittaa fikalla (kahvitauolla), ja monet lähtevät perjantaisin aikaisemmin kotiin.
Kommentit
Lähetä kommentti