Manhattan
Aloitin päiväni hyppäämällä junaan kohti eteläistä Manhattania ja Brooklynia. Tarkoituksenani oli kiertää Brooklynia, kävellä Brooklynin sillan ylitse ja kierrellä sen jälkeen eteläistä Manhattania. Ajattelin myös tehdä pienen lauttaretken Staten Islandille ja takaisin, jotta näkisin paremmin Vapauden patsaan. Päivän kruunaisi vierailu Rockefeller centerin näköalatasanteella.
Brooklyn oli hurmaava, kiersin toki lähinnä vanhaa ja nykyisin hyvin kallista aluetta Brooklynista. Ostin kahvilasta mukaani pientä syötävää ja istuin syömää lounasta rannassa katsellen Manhattania ja vapauden patsasta. Brooklynissä oli viihtyisä tunnelma, nautin vanhojen talojen katselusta ja pienistä liikkeistä ja kahviloista. Keskustassa on vähemmän pikkuliikkeitä, jotka olisivat näin omaleimaisia tai no, ehken vain ole sattunut kävelemään yhdenkään sellaisen liikkeen ohitse. Kävelin Brooklynistä sillan ylitse takaisin Manhattanille. Näkymä sillalta oli pienen kiertelyn arvoinen. En meinannut löytää reittiä sillalle ja kävelin useamman korttelin verran ennen kuin löysin oikean reitin.
Manhattanin puolella kävelin World Trade Centerin muistomerkille. Raunioiden tilalle rakennettu muistomerkki oli liikuttava. Paikalle oli rakennettu puisto, jossa oli kaksi maanpinnan alapuollelle rakennettua suihkulähdettä. Kumpaakin kiersi kaide, joissa oli tornitalojen romahduksessa kuolleitten ihmisten nimet. Joidenkin nimien päälle oli aseteltu ruusu, ilmeisesti kuolleen syntymäpäivän muistoksi. Tuntui melkein loukkaavalta ottaa kuvia tästä paikasta, mutta halusin kuitenkin ottaa kuvan muistoksi.
Tämän jälkeen kiertelin pitkin katuja ja suuntasin askeleeni lopulta kohti Staten Islandin lauttaterminaalia. Lautta on ilmainen ja helppo keino nähdä vapauden patsas lähempää. Yläpuolella lensi lähes taukoamatta helikoptereita, joilla pääsi ihailemaan patsasta ilmasta käsin. Lauttamatka edestakaisin kesti lähes tunnin, mutta näin kauniilla säällä oli nautinnollista istua lautan kannella ja katsoa maisemia.
Kiersin vielä hetken Wall Streetin läheisyydessä, ennen kuin alkoi olla aika lähteä kohti Rochefeller Centeriä. Poikkesin matkalla kirjaston kirjakaupassa, sillä olin käynnistäni alkaen harkinnut ostavani kauniin nahkakantisen version ylpeydestä ja ennakkoluulosta. Olin lopulta tullut siihen tulokseen, että voisin hyvin ostaa yhden lempikirjoistani vain nauttiakseni sen ulkonäöstä.
Tämän jälkeen olikin jo aika lähteä jonottamaan Rochefeller Centeriin pääsyä. Vaikka näköalatasanteelle myydyissä lipuissa oli porrastetut ajat, jouduin jonottamaan pääsyä näköalatasanteelle, sillä hisseihin ei mahtunut kerralla kuin rajattu määrä ihmisiä. Ylhäällä väkimäärä ei häirinnyt, sillä näköalatasanne oli kolmikerroksinen ja jokainen sai kierrellä siellä omassa tahdissaan. Olin ajoittanut vierailuni hyvin, sillä näin kaupungin auringonlaskun aikaan. Saavuin ylös vähän ennen kuin aurinko laski kokonaan. Näin miten kaupungin valot syttyivät punertavaa taivaanrantaa vasten. En olisi voinut kuvitella parempaa tapaa päättää päivä. Olin ihaillut Manhattanin pilvenpiirtäjiä jo Brooklynistä ja lautalta, nyt näin kaupungin vielä yläilmoista kauniisti valaistuna.
Brooklyn oli hurmaava, kiersin toki lähinnä vanhaa ja nykyisin hyvin kallista aluetta Brooklynista. Ostin kahvilasta mukaani pientä syötävää ja istuin syömää lounasta rannassa katsellen Manhattania ja vapauden patsasta. Brooklynissä oli viihtyisä tunnelma, nautin vanhojen talojen katselusta ja pienistä liikkeistä ja kahviloista. Keskustassa on vähemmän pikkuliikkeitä, jotka olisivat näin omaleimaisia tai no, ehken vain ole sattunut kävelemään yhdenkään sellaisen liikkeen ohitse. Kävelin Brooklynistä sillan ylitse takaisin Manhattanille. Näkymä sillalta oli pienen kiertelyn arvoinen. En meinannut löytää reittiä sillalle ja kävelin useamman korttelin verran ennen kuin löysin oikean reitin.
Manhattanin puolella kävelin World Trade Centerin muistomerkille. Raunioiden tilalle rakennettu muistomerkki oli liikuttava. Paikalle oli rakennettu puisto, jossa oli kaksi maanpinnan alapuollelle rakennettua suihkulähdettä. Kumpaakin kiersi kaide, joissa oli tornitalojen romahduksessa kuolleitten ihmisten nimet. Joidenkin nimien päälle oli aseteltu ruusu, ilmeisesti kuolleen syntymäpäivän muistoksi. Tuntui melkein loukkaavalta ottaa kuvia tästä paikasta, mutta halusin kuitenkin ottaa kuvan muistoksi.Tämän jälkeen kiertelin pitkin katuja ja suuntasin askeleeni lopulta kohti Staten Islandin lauttaterminaalia. Lautta on ilmainen ja helppo keino nähdä vapauden patsas lähempää. Yläpuolella lensi lähes taukoamatta helikoptereita, joilla pääsi ihailemaan patsasta ilmasta käsin. Lauttamatka edestakaisin kesti lähes tunnin, mutta näin kauniilla säällä oli nautinnollista istua lautan kannella ja katsoa maisemia.Kiersin vielä hetken Wall Streetin läheisyydessä, ennen kuin alkoi olla aika lähteä kohti Rochefeller Centeriä. Poikkesin matkalla kirjaston kirjakaupassa, sillä olin käynnistäni alkaen harkinnut ostavani kauniin nahkakantisen version ylpeydestä ja ennakkoluulosta. Olin lopulta tullut siihen tulokseen, että voisin hyvin ostaa yhden lempikirjoistani vain nauttiakseni sen ulkonäöstä.
Tämän jälkeen olikin jo aika lähteä jonottamaan Rochefeller Centeriin pääsyä. Vaikka näköalatasanteelle myydyissä lipuissa oli porrastetut ajat, jouduin jonottamaan pääsyä näköalatasanteelle, sillä hisseihin ei mahtunut kerralla kuin rajattu määrä ihmisiä. Ylhäällä väkimäärä ei häirinnyt, sillä näköalatasanne oli kolmikerroksinen ja jokainen sai kierrellä siellä omassa tahdissaan. Olin ajoittanut vierailuni hyvin, sillä näin kaupungin auringonlaskun aikaan. Saavuin ylös vähän ennen kuin aurinko laski kokonaan. Näin miten kaupungin valot syttyivät punertavaa taivaanrantaa vasten. En olisi voinut kuvitella parempaa tapaa päättää päivä. Olin ihaillut Manhattanin pilvenpiirtäjiä jo Brooklynistä ja lautalta, nyt näin kaupungin vielä yläilmoista kauniisti valaistuna.
Kommentit
Lähetä kommentti