Ensimmäinen viikko takana

Ensimmäinen viikko meni kiireisissä merkeissä. Töissä on ollut mukavaa, mutta vielä mahtavampaa on ollut nähdä ystäviäni pitkästä aikaa. Töissä on vielä paljon opittavaa ja tuntuu, että tulen viihtymään todella hyvin. Kummasti kaiken muun tekemisen lomassa myös tavarani ovat pikkuhiljaa löytäneet paikkansa asunnossani. Vaikka asunto on kalustettu taidan tehdä retken Ikeaan, sillä olisi mukavaa saada pienet tuolit parvekkeelle. Voisin nauttia vaikka iltateen tai aamiaista parvekkeella, nyt parvekkeella ei ole sopivia tuoleja.
Vietin viikonlopun Liegessä host perheeni luona. Sinne on aina mukava palata. Host äitini esittelee minua tutuilleen suomalaisena tyttärenään ja itse puhun belgian perheestäni. Host isoäitinikin vaikutti iloiselta, että olin palannut lähemmäs. On ihana päästä syömään belgialaista kotiruokaa aina silloin tällöin. Toki muistan edelleen, että edellisellä kerralla lihoin vuodessa melkoisesti sillä ruokavaliolla. Punainen liha, majoneesi ja eläinrasvassa paistetut perunat eivät ole mitään kevyttä ruokaa.
Pääsin jälleen sunnuntiana ajelemaan moottoripyörällä, toki olin vain matkustajana. Nautin joka hetkestä, sillä moottoripyöräily on minulle harvinaista herkkua. Ajoimme Ardeneilla Etelä-Belgiassa lähellä Ranskan ja Luxemburgin rajaa. Maisemat olivat upeat. Mäkisessä maastossa maisemat vaihtuivat koko ajan. Ajoimme söpöjen pienten kylien läpi. Monissa niissä oli kauniisti restauroituja vanhoja taloja, joissa oli upeasti laitetut pihat. Melkein voisin kuvitella asuvani sellaisessa. Kevät on jo todella pitkällä ja pelloilla viheriöi. Belgian maaseutu on myös täynnä lehmiä ja vasikoita. Vaikka Bryssel onkin mukava, on ihana päästä nauttimaan myös luonnosta ja maaseudusta silloin tällöin. Olisi ollut mahtavaa pysähtyä sinne tänne ottaa kuvia, mutta oli hienoa nauttia maisemista näikin. Tänä aamuna huomasin kropassani, että olin eilen istunut koko päivän moottoriyörän selässä.  Muutoin eilisestä jäi todella hauskoja muistoja.