Hiljainen viikko

Parvis de St. Gilles

Viime viikko meni ohitse ihan huomaamatta. Blogin kirjoittamisen sijaan unohduin ihailemaan uskomatonta lukijamäärää. En voi uskoa, että viime postaukseni oli tähänastisista suosituin. Kumman monia tuntuu kiinnostavan tuhruiset kuvani ja keskinkertainen kirjoittamiseni. Hämmennyin. Mutta se siitä.

 

Midin markkinat

Viime viikko oli keskiviikkoista kartingia lukuunottamatta hiljainen. Kävimme töiden jälkeen työporukalla ajamassa kartingia kaupungin toisella puolella. En ollut koskaan ennen ajanut kartingia. Pakko myöntää, etten ollut kovin hyvä. Rehellisesti ajoin kuin isoäiti, todella hitaasti ja varovaisesti. Kartingin valvoja koitti kannustaa minua ajamaan kovempaa. Ehkä pienellä harjoittelulla pääsisin vauhtiin. Toisaalta niskani oli seuraavana päivänä niin kipeä, etten tahtonut saada päätäni kääntymään. Ehkei karting ole lajini. Nautin sen sijaan suunnattomasti 9km pyöräilystä takaisin kotiin. Oli miellyttävää ajella alueilla, joilla en yleensä käy. Erityisesti koska ajoin kaupungin parempien kaupunginosien läpi. Vanhat talot oli korjattu kauniisti ja kadutkin olivat siistejä. Pyöräily on ehdottomasti suosikki liikkumismuotoni. Näin ruuhkaisessa kaupungissa pyörällä pääsee usein nopeammin perille kuin omalla autolla ja varmasti nopeammin kuin julkisilla.

Skumppamarkkinat

Täällä kaupunginosien erot ovat melkoiset. Toisissa kaupunginosissa tekee mieli kävellä hieman kauempana taloista, siltä varalta, että huonokuntoisista taloista tippuu julkisivun palasia niskaan. Toisissa talot ovat kauniita ja viimeisen päälle remontoituja. Kävimme sunnuntaina Midin aseman vieressä olevilla markkinoilla. Matka metrolla oli kuin muistutus kaupungin kahden kerroksen väestä. EU-kortteleita ja kalliimpia kaupunginosia palvelevalla linjalla metrojunat ovat usein uusia. Toisella metrolinjalla junat ovat aina vanhoja. En oikein tiedä johtuuko se siitä, että vanhojen junien metrolinja palvelee köyhempiä kaupunginosia, mutta sille se tuntuu.

Keskiaikaiset markkinat Parc du Cinquantenairissa

Markkinoista puheenollen pidän kaupungin torikulttuurista. Täällä on aukioita siellä ja täällä ja monilla niistä on markkinat jonain tiettynä päivänä viikosta. Markkinoilla on hauska käydä, sillä täällä markkinat ovat ihmisten tapaamista varten. Markkinoilla on erilaisia ruokakojuja ja juotavaa myyviä kojuja. Perjantaisin lähelläni pidettävät markkinat on suomalaisten kesken nimetty skumppamarkkinoiksi, sillä markkinoilla on aina iso koju, josta saa ostaa laseittain tai pulloittain viinejä ja pientä purtavaa. Muillakin markkinoilla joilla olen käynyt on ruoka- ja juomakojuja. Täällä ei turhaan pingoteta anniskelualueista. Yhdestä kojusta voi käydä ostamassa syötävää ja toisesta juotavaa. Vaatii vain hieman viitseliäisyytä selvittää minä päivänä kunkin kaupunginosan markkinat ovat. Suosittelen lämpimästi markkinoilla piipahtamista kaikille tänne eksyville.