Haag

Paras päivittää edellinen viikonloppureissu alta ennen kuin lähden täksi viikonlopuksi Yorkiin Englantiin. Vietin siis viime viikonlopun Hollannissa Haagissa. Ystäväni muuttivat sinne viime talvena ja nyt Brysselistä käsin sinne oli paljon helpompi matkustaa kuin Suomesta. Vain reilut kaksi tuntia junassa ja olin Haagissa. Onneksi nousin kyytiin jo Brysselissä, sillä loppumatkasta osa matkustajista istui laukkujensa päällä käytävillä ja pyörien lomassa. Sain rauhassa kirjoitella opinnäytetyötäni koko junamatkan.

Haag

En ollut käynyt Haagissa aiemmin ja onnekseni sää suosi, joten kaupunkia oli mukavaa kierrellä. Haag oli kaunis ja hyvin hollantilaisen kaupungin näköinen. Korkeita taloja, pyöriä ja kanavia. Keskusta oli suureksi ilokseni rauhoitettu autoilta. Oli todella mielyttävää kävellä, kun autot eivät tööttäillen tukkineet kaikkia katuja. Toki piti varoa, ettei jäänyt vihaisten pyöräilijöiden tielle, he olisivat varmasti surutta ajaneet ylitseni. Oli virkistävää vaihtelua nähdä, mille Brysselin rakennukset voisivat parhaimmillaan näyttää. Hieman harmittaa, ettei täällä ole pidetty rakennuksista yhtä hyvää huolta ja vanhoja rakennuksia on surutta jyrätty uusien rakennusten tieltä. (Eikä aina niin hyvin tuloksin). Vaikka pakko tähän väliin myöntää, että alan olla kumman kiintynyt Brysselin sekavaan rakennustyyliin. Ainakaan yksikään katu ei ole saman näköinen kuin muut. On lisäksi hauska katsella kaupunkia korkealta nyt kun kaupungin tuntee paremmin.

Peace palace

Nautin suunnattomasti veden läheisyydestä Haagissa. Lähimmäksi ulkoilmauima-allasta Brysselissä pääsee tänä kesänä Bozar museon edessä olevassa konttiin rakennetussa uima-altaassa. Siksi oli mahtavaa haistaa meri-ilma ja päästä rannalle Haagissa. En kyllä uskaltautunut uimaan, vaikka vesi oli jo melko lämmintä. Tuntuu, ettei uiminen ollut aikuisia varten, sillä näin vain lasten uivan. Aikuiset olivat siirtyneet hieman haastavampien lajien kuten purjelautailun pariin.

Ranta

Vaikken käynyt uimassa oli silti ihanaa päästä rannalle, pois kaupungissa. Toki suomalaiselle ranta oli liian rantalomakohteen tapainen. Korkeita rantataloja, hintavia kahviloita ja rantaleluja myyviä liikkeitä, mutta kun rantaa ei ole asukaslukuun nähden loputtomasti, kaikkea ei voi saada. Oli lisäksi nautinnollista rentoutua koko viikonlopun ystävieni seurassa. En näe heitä kovin usein, sillä emme ole enää vuosiin asuneet samassa kaupungissa, mutta on mukavaa nähdä heitä edes silloin tällöin.