Markkinoilla

Greenwich
Viime viikolla töihin lähti mielellään, sillä pääsi ilmastoituun toimistoon pakoon hellettä. Kesä on täällä ollut uskomattoman lämmin ja kaunis tähän asti. Otin mukaan kumisaappaat ja sadetakin, enkä ole käyttänyt niitä ollenkaan. Sateenvarjoa olen tarvinnut kerran ja silloinkin kuurosade väistyi nopeasti auringon tieltä. Viime viikolla koko kaupunki hikoili lähes 30 asteen helteessä, mikä tällaisessa suurkaupungissa tuntui melko kuumalta. Jotenkin yhdistän kesähelteet ja uimisen. Vaikka lämmin ja aurinkoinen sää nostaa aina mielialaa, olen varma että toimiston sijaan olisi ollut mukavampaa viettää aikaa veden äärellä. Onneksi eilen vihdoin alkoi viilenemään, sillä asunnossa alkoi öisinkin olla niin lämmin, että oli vaikea nukahtaa.










Brick lane market
Sunnuntaina kauniin ilman houkuttelemana päätin kiertää Lontoon markkinoita, joita en ollut vielä kerinnyt nähdä. Täällä markkinoita riittää joka makuun kaikille viikonpäiville, joten oli suorastaan vaikeaa valita, minne menisin. Lopulta päädyin tekemään kunnianhimoisen kierroksen Bricklanen markkinoilta, Old Spitafield markkinoiden kautta Maltbyn ruokamarkkinoille ja sieltä vielä Greenwichin markkinoille. Greenwichissä oli tänä viikonloppuna suuria purjelaivoja, jotka seilasivat edestakaisin Thames jokea. Näille risteilyille olisi saanut ostaa lippujakin, mutta ne eivät oikein olleet opiskelijabudjettiin sopivia.













Old Spitafields market
Lontoossa on aina hauska kiertää kaupunginosasta toiseen, sillä täällä alueet ovat todella erilaisia. Oma asuinalueeni Kensington on harmonisesti maalattu valkoiseksi, Bricklanen alue taas on sekoitus monenlaisia tyylejä ja matalia tiilirakennuksia. Pidän siitä, että saman kaupungin sisällä on niin monenlaisia alueita. Bricklanen markkinoilla oli tarjolla kaikkea mahdollista, tavallisia torituotteita, käsitöitä ja herkullisia etnisiä ruokia. Markkina-alue oli yllättävän laaja, sillä monilla sivukaduillakin oli myyjiä. En kuitenkaan löytänyt mitään erityistä, ja jatkoin matkaa lähellä olevalle Spitafields markkinoille, jossa oli myytävänä paljon käsitöitä. Markkinoilla oli hauska sekoitus kaikenlaisia käsitöitä, niin vaatteita kuin asusteita ja maalauksia. Katselin pitkään värikkäitä tauluja, mutten ostanut mitään, sillä en tiedä, milloin taas muutan ja millainen tuleva kotini on. Ehkä vielä joku päivä saan ripustaa tauluja pysyvän kodin seinälle. Tehtyäni kierroksen markkina-alueen läpi lähdin kävelemään Maltbyn ruokamarkkinoille, jota oli kovasti kehuttu useammallakin nettisivulla.

Maltby Street market
Kävelin matkalla Tower Bridge sillan poikki ja ihmettelin, miksi liikenne on niin ruuhkautunut sunnuntai-iltapäivällä. Syy selvisi, kun pääsin lähemmäs siltaa ja huomasin sen avautuneen, jotta purjelaiva pääsi ajamaan sillan läpi. Kaikki näppäilivät innokkaasti kuvia avautuneesta sillasta odotellessaan sillan laskeutumista ja yli pääsyä. Maltbyn markkina-alue oli melko pieni, mutta siellä oli tarjolla vaikka mitä herkullista ruokaa. Harmi vain, että hurjassa helteessä mieleni teki lähinnä juoda jotain kylmää. Markkinoille voisi mennä uudelleen käymään jonain toisena päivänä, kun kuumuus ei täysin tukahduta ruokahalua. Paluumatkallakin Tower Bridge oli avattu samaisia purjelaivoja varten. Ne olivat kääntyneet joella ja olivat palaamassa takaisin Greewichin suuntaan.

Purjelaivat Tower Bridgellä
Ruokamarkkinat nähtyäni päätin vielä tehdä kierroksen Greenwichin suuntaan, sillä kotoani katsottuna olin melko lähellä markkinoita ja edellisen käynnin perusteella tiesin markkinoilta löytyvän paljon kauniita käsitöitä. Lisäksi Greenwichin alue on todella kaunis. Sinne ei vain tule mentyä kovin usein, sillä matkaan menee kotoani lähes tunti suuntaansa. Ainoa asia, mitä en ollut ottanut huomioon oli, että Greenwichin markkina-alue on katettu lasikatolla. Kuumalla ja aurinkoisella säällä tuntui sille kuin olisi ollut sisällä kasvihuoneessa. Kävi sääliksi myyjiä, jotka joutuvat hikoilemaan siinä kuumuudessa päivä toisensa jälkeen. En siksi viettänyt markkinoilla kovin kauaa, vaan jatkoin matkaa läheisiin puistoihin, missä pääsi varjossa nauttimaan jäätelöä. Piipahdin myös uudelleen merenkulkumuseossa, sillä tykästyin siihen viime kerralla. Museo oli vain juuri sulkemassa enkä ehtinyt vieläkään kiertää museota kunnolla. Ehkä seuraavalla kerralla.

Saa nähdä, miten kiire vielä tulee kiertää kaikki ne paikat, jotka haluan Lontoossa nähdä. Syksyn tullen täällä ei varmasti ole yhtä hauskaa vaellella ulkona kuin näin kesällä auringonpaisteessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

York ja vähän muutakin

Kansallispuisto ja Santa Marta

Bryssel